Kaiken kaikkiaan hevosmaailmassa on vuosia ja vuosia tullut
kahlattua. Ensin on tapetoitu oma huone heppakuvilla, tilattu hevoshullua ja
mitä kaikkea pienet heppahullut nyt sitten tekeekään.
Kun vartta on kasvatettu tarpeeksi niin hevosen selkäänhän
oli päästävä.
Matkan varrelle on mahtunut ratsatustunteja, vuokrausta,
leirielämää, vaelluksia ja kaikkea mahdollista.
No miksi sitten pitää saada oma hevonen?
Rakkaudesta lajiin, niin valitetavaa kuin se onkin,
ihmisillä tuppaa olemaan tapana tehdä asiat vähän sinne päin. Meillä molemmilla
ehkä ajoittain liiankin suuri kukkahattu päässä. Matkan varrella on kuultu niin
kummallisia asioita, ettei ne sinne kukkahatun sisään ole oikein menneet. Meillä
molemmilla pyrkimyksenä ja samalla myöskin heikkoutena, täydellisen harmoniaan löytäminen.
No sehän ei onnistu kuin meidän omalla tavalla ja omilla säännöillä. Omahan se
oli saatava.
Tiivistettynä sanoisin: Hevonen ei ole vain väline allasi,
se omaa ihan oikeat tunteet. Se tuntee kipua, mielihyvää, onnistumisia ja niin
edelleen. Jos sinä vaadit hevoseltasi, se vaatii sinulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti